REPOLAN TOIMIHENKILÖIDEN SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT

YLEISET MÄÄRÄYKSET


1 §

Vakuutuskassan nimi on Repolan toimihenkilöiden sairauskassa. Kassan kotipaikka on Pori.


2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sään­töjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuu­tuslain mukaista toimintaa valvoo kansaneläkelaitos.


3 §

Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.


TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat:

  1. FY-Industries Oy-, Pori Offshore Constructions Oy-, Sweco Industry Oy-, Sweco Finland Oy-, KBR Ecoplanning Oy-, Valmet Technologies Oy-, Kvaerner Finland Oy-, GSE Offshore Oy-, RKW Finland Oy-, Seikun Huolto Oy-, Sampaan Huolto Oy-, Rolls Royce Oy-, Mittaportti Oy-, Rauman Painopiste Oy-, Pori Energia Oy-, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy-, Delta Astra Oy-, Corenso United Oy Ltd-, Segezha Packaging Oy-, Kankaanpään Works Oy-, Hollming Oy-, Suisto Engineering Oy-, Rauma Works Oy-, BMH Technology Oy-, Valta Works Oy-, Wellquip Holding Oy-, Simsotec Oy-, Technology Design and Engineering Eng`nD Oy-, SeaPack Oy-, Optimaint Oy-, Rauma Marine Constructions Oy-, Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy-, Logistikas Hankinta Oy- nimisiin yhtiöihin hallinnollisesti kuuluvilla työpaikoilla Porin ja Rauman talousalueilla työsuhteessa olevat toimihenkilöt,
  2. Ne henkilöt, jotka ovat tämän sairauskassan jäseniä 31.12.2010 ja joiden työnantaja on Länsirannikon Koulutus Oy Rauman toimipiste.
  3. UPM-Kymmene Oyj-, UPM-Kymmene Plywood Oy-, UPM Sales Oyj-, UPM Pulp Sales Oy-, UPM Kymi Paper Oy-, UPM Energy Oy-, UPM Specialty Papers Oy-, UPM Communication Papers Oy-, Kainuun Voima Oy-, Mena Wood Oy Ltd-, Repola Service Oy-, Mondi Finland Services Oy-, Mondi Lohja Holding Oy-, Pohjoismainen Solumuovi Oy-, Bong Suomi Oy-, Buckeye Finland Oy-, Kaukas Timber Components Oy-, Kaukaan Sahan Huolto Oy-, Kajaanin Sahan Huolto Oy-, DT Finland Oy-, DLH Finland Oy-, Mondo Minerals B.V.Branch Finland-, Talc Holding Oy-, Talc Holding Finance Oy-, Mondo Minerals Nickel Oy-, Finn Nickel Oy-, Belvedere Mining Oy-, Metsä Fibre Oy-, Billerud Finland Oy-, Kajaaniwood Oy-, Oy Botnia Mill Service Ab-, TMA Consulting Oy-, UPM Raflatac Oy-, Solvay Chemicals Finland Oy-, Valkeakosken Sanomat Oy-, Smead Paperisto Oy-, Walki Flexoprint Oy-, UPM-Kymmene Seaways Oy Ltd-, Anpap Oy-, Kymin Voima Oy-, Valkon Metalli Oy-, Auramarine Oy-, Steel Master Marine Oy-, Walki Holding Oy-, Walki Oy-, Raiha Hydraulics Oy-, Logistikas Oy-, Mahogany Oy-, Walki Group Oy-, Silvesta Oy-, BEMIS Valkeakoski Oy-, Valmet Oyj-, FY-Composites Oy-, SMH-Uretan Oy-, UPM Tehdasmittaus Oy-, Suomen Tuulileijona Oy- ja Suomen Kuitulevy Oy- nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevat toimihenkilöt,
  4. Adara Pakkaus Oy- nimiseen yhtiöön Valkeakoskella työsuhteessa olevat toimihenkilöt,
  5. Metso Oyj:n henkilökuntaan kuuluvat toimihenkilöt, jotka työskentelevät Helsingissä tai Vantaan Hakkilassa,
  6. tähän sairauskassaan työsuhteessa olevat toimihenkilöt.
  7. Ne henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 31.8.2006 ja joiden työnantaja on Lassila & Tikanoja Oyj.
  8. Ne henkilöt, jotka ovat tämän sairauskassan jäseneniä 31.12.2009 ja joiden työnantaja on Metsäliitto Osuuskunta.
  9. Ne henkilöt, jotka olivat 31.8.2012 tämän sairauskassan tai jonkin muun UPM-konsernin piirissä toimivan sairauskassan jäseniä ja joiden työnantaja on HCL Technologies Limited, Helsingin sivuliike.
  10. Ne henkilöt, jotka olivat 30.4.2014 tämän sairauskassan jäseniä ja joiden työnantaja on Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy.
  11. Ne henkilöt, jotka olivat 31.12.2013 tämän sairauskassan jäseniä ja joiden työnantaja on Meyer Turku Oy.
  12. Ne henkilöt, jotka ovat 31.12.2014 tämän sairauskassan jäseniä ja joiden työnantaja on Tieto Finland Oy.
  13. Ne henkilöt, jotka ovat 31.3.2015 tämän sairauskassan jäseniä ja joiden työnantaja on Caverion Industria Oy.
  14. Ne henkilöt, jotka ovat 31.3.2015 tämän sairauskassan jäseniä ja joiden työnantaja on Quant Finland Oy.
  15. Ne henkilöt, jotka ovat 31.1.2016 tämän sairauskassan jäseniä ja joiden työnantaja on Stora Enso Wood Products Oy Ltd.
  16. Ne henkilöt, jotka olivat 13.12.2017 tämän sairauskassan jäseniä ja joiden työnantaja on Smartrac Technology GmbH Suomen sivuliike.

Edellä mainittuja työnantajia kutsutaan näissä säännöissä yhteisesti työnantajaksi. Toimin­tapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeen­tulonsa. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu ne toimihenkilöt, jotka ovat jonkin muun sairauskassan jäseniä eivätkä ne toimihenkilöt, joiden työsuhde on määräaikainen ja kestää enintään neljä kuukautta. Lisäksi toimintapiiriin voivat kuulua työnantajan palveluk­sesta suoraan eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat olleet kassan maksavina jäseninä vähintään 10 vuotta sekä henkilöt, jotka eivät ole ehtineet olla 10 vuotta maksavina jäseninä kassas­sa, mutta jotka ovat suorittaneet puuttuvalta ajalta jäsenmaksut kassalle. Puuttuvan ajan jäsenmaksut suoritetaan sen vuoden jäsenmaksun perusteella, minä vuonna eläkkeelle jäänti tapahtuu. Kassan jäseniä ovat kaikki toimintapiiriin kuuluvat työsuhteessa työnanta­jaan olevat toimihenkilöt ja jäsenyys on pakollinen.

Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava jäsenyyden jatkamisesta kassalle kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä. Samassa määräajassa on haettava eläkeläisjäsenyyttä.

Kassan toimintapiirin kuuluvat myös henkilöt, jotka eläkkeelle siirtymättä 57 vuotta 2 kuu­kautta täytettyään on erotettu työnantajan palveluksesta ja jotka ovat olleet kassan jäseniä ennen työsuhteen päättymistä vähintään 10 vuotta eivätkä ole ansiotyössä eivätkä toimi yrittäjinä. Kassan jäsenyyden päättymättä ansiotyö- tai yrittäjäaika saa kestää kuitenkin enintään neljä kuukautta. Näitä jäseniä kutsutaan ulkojäseniksi.

Ulkojäsenellä on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin. Ulkojäsenen jäsenyys kassassa on vapaaehtoinen ja halukkuus jäsenyyteen on ilmaistava kuu­kauden kuluessa työsuhteen päättymisestä tai tämän sääntömuutoksen voimaantulosta.

Rosenlewin metalliteollisuuden toimihenkilöiden sairauskassasta tämän kassan piiriin 01.01.1988 siirtyneiden henkilöiden jäsenyys katsotaan alkaneeksi silloin, kun he ovat liit­tyneet Rosenlewin metalliteollisuuden toimihenkilöiden sairauskassaan.

Tämän §:n 2 momentin määräyksestä poiketen ennen 01.01.1988 Rauma-Repola Oy:n Porin talousalueen teollisuuslaitoksien ja Rauma-Repola Oy:n metsäosaston Länsi-Suo­men puunhankinta-alueen palvelukseen tulleiden ja 01.06.1990 Rauma-Repola Oy:n Rau­man talousalueen teollisuuslaitoksien palvelukseen tulleiden jäsenyys on vapaaehtoinen, eikä kassaan liittymättömillä ole enää mahdollisuutta liittyä kassan jäseniksi.

Tämän §:n 2 momentin estämättä jäsenyys on vapaaehtoinen niiden työnantajaan työsuh­teessa olevien henkilöiden osalta, jotka eivät ole aikaisemmin kuuluneet kassan toiminta­piiriin ja jotka ovat työsuhteessa näiden sääntöjen tullessa voimaan. Jäseneksi on liityttävä kahden kuukauden kuluessa sääntöjen voimaantulosta.

Kassan hallituksen asiana on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo.


KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Eläkkeellä oleva kassan jäsen eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kir­jallisen ilmoituksen. Eläkkeellä oleva jäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Ulkojäsen eroaa kassasta tehtyään sitä koskevan kirjallisen ilmoituksen kassan hallituksel­le.Ulkojäsenen on tehtävä eroilmoitus, jos hän menee ansiotyöhön tai ryhtyy yrittäjäksi. Mikäli hän näissä tapauksissa laiminlyö eroilmoituksen tekemisen, ei hänellä kuitenkaan ole oikeutta kassan etuuksiin tai jäsenmaksujen palautuksiin kyseiseltä ajalta. Ulkojäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Jäsen, joka on liittynyt toimintapiiriin 4 §:n 7 tai 8 momentin mukaisesti, eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen.

Eläkkeellä oleva henkilö, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta tai 4 §:n 7 ja 8 mo­mentissa mainittu henkilö, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi. Ulkojäsenellä, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutta uudelleen liittyä kassan jäseneksi.

Jäsentä ei voida erottaa kassasta.


6 §

Jäsenellä, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.


VAKUUTUSMAKSUT

7 §

Kassan jäsenmaksu on 31 euroa kuukaudessa. Jäsenmaksu sidotaan työntekijäin eläke­lain (395/2006) 96§, 97§ ja 100§:n mukaisiin palkkakertoimiin siten, että tässä pykälässä oleva euro­määrä vastaa palkkakerrointa 1,363.


8 §

Työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsen­maksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

Palkattomalla lomalla olevan jäsenen, eläkeläisjäsenen ja ulkojäsenen on suoritettava jäsenmaksunsa kassan hallituksen määräämällä tavalla. Hallitus voi lisäksi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta siltä ajalta, kun jäsen on työsuhteen päättymättä pitkäaikaisella palkattomalla lomalla sairauden, synnytyksen, opiskelun tai muun vastaavan syyn vuoksi. Jäsenellä ei maksuvapautuksen ajalta ole oikeutta näiden sääntöjen mukaisiin etuuksiin.


9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittuja maksuja sekä jäsenmaksun indeksikorotuksella tarkistettua enimmäismäärää enintään 30 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kui­tenkin toteutettava sääntömuutoksena.


SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

10 §

Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

  1. sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
  2. sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
  3. raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
  4. äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa; erityishoitorahaa;
  5. tartuntatautilain (583/1986) 27 §:ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä; sekä
  6. ihmisen elimen ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

11 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkami­nen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairaus­vakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.


12 §

Kassa on oikeutettu saamaan kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausva­kuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutusasetuksessa (473/1963) säädetään.


LISÄETUUDET

13 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Tällaisena sairaudesta johtuvana hoitona ei kuitenkaan pidetä keinohedelmöitystä tai siitä johtuvia hoitoja ja tutkimuksia. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksina korvataan:

1 a) 80 prosenttia lääkärinpalkkiosta, silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuu­tuslain nojalla. Hammaslääkärinpalkkiota ei korvata eikä hammashoitoon liittyvää muun lääkärin palkkiota. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä lääkärin­palkkiota ei myöskään korvata, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä

b) avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammas­hoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;

2 a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoito­päivän enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 30 vuorokaudelta kalenterivuoden aikana;

b) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi suostua; sekä

c) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1-5 kohdan nojalla muutoin korvattavaa;

3 a) 80 prosenttia lääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vas­taavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutus­lain nojalla ja korvausperusteeksi katsotaan tällöin se hinta, josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu;

b) 80 prosenttia lääkärin määräämistä puhdistusaineista ja sidostarpeista;

4 a) 80 prosenttia lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista, patologian alaan kuulu­vista tutkimuksista ja näytteenotosta sekä radiologisista tutkimuksista ja toimenpiteistä sekä sytostaatti- ja keinomunuaishoidosta peritystä maksusta silloin, kun tutkimuksesta ja hoidosta on saatu korvausta myös sairausvakuutuslain nojalla;

b) 60 prosenttia fysioterapiasta, fysioterapeuttisista tutkimuksista, lymfaterapiasta ja valohoidosta peritystä maksusta silloin, kun tutkimuksesta ja hoidosta on saatu korvausta myös sairausvakuuslain nojalla;

c) 80 prosenttia lääkärin määräämistä laboratorio- ja radiologisista tutkimuksista silloin, kun ne ovat sairausvakuutuslain nojalla korvattavia, mutta kustannuksiltaan alle omavas­tuun jääviä tai terveyskeskuksessa tai sairaalassa suoritettuja tutkimuksia;

d) 60 prosenttia lääkärin määräämästä kiropraktikko- ja naprapath -hoidosta sekä lääkärin määräämästä osteopaatin antaman hoidon kustannuksista peritystä mak­susta;

e) 80 prosenttia lääkärin määräämästä, psykologin tai psykoterapeutin antaman terapian kustannuksista; kuitenkin enintään 5 hoitokerralta kalenterivuodessa;

5 a) kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Taksia käytettäessä matkakustannusten omavastuuosuus korvataan ainoastaan käytettäessä Kelan keskitettyä tilausvälityskeskusta sekä;

b) lääkärin tai muun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset.


14 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

  1. tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai
  2. yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3§:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hy­vän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen kor­vaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutki­mus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyk­sen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu mak­samaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.


15 §

Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 520 euroa.

Hautausavustuksen määrä voidaan marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätök­sellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi. Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitos­sa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustuk­seen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta makse­taan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekiste­röidystä parisuhteesta annetusta laissa (950/2001)tarkoitettuun parisuhteeseen ja parisuh­teen osapuoleen.


16 §

Edellä 13 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sai­rausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oi­keus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan kor­vauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.


17 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäse­nyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 13 §:n 2 momentin 2 a kohdassa mai­nitun enimmäisajan päättyessä, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päätty­mistä.


LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

18 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.


19 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos jäsen tai muu edunsaa­ja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt paran­tumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheutta­vaa toimenpidettä lukuun ottamatta.


20 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 14 §:n 1 mo­mentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sään­töjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustan­nuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voi­daan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.


LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

21 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haet­tava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on synty­nyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osak­si, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuu­tuskassalain 91 §:n säännöksiä.


22 §

Näiden sääntöjen 13 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n estämättä suorittaa täysimää­räisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viiväs­tyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaa­van osan.


23 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäse­nen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittä­vä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuu­dessa suoritettavista lisäetuuksista.


MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

24 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava työpaikkakassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon päätöksestä. Jollei muuta näytetä, jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitse­mäntenä päivänä päätöksen postituksesta lukien.


OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

25 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamas­ta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tili­kausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tili­kauden vakuutusmaksu­tulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vah­vistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuiten­kaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.


26 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

  1. tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
  2. hallituksen harkinnan mukaan 13 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden varara­haston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten li­säetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.


VASTUUVELKA

27 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapah­tumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien kor­vausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräys­ten mukaista laskuperustetta noudattaen.


TILINPÄÄTÖS

28 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Vakuutusvalvontaviraston antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tulos­laskelman ja taseen liitetietoineen sekä toimintakertomuksen. Tilinpäätös on annettava ti­lintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.


29 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.


TILINTARKASTUS

30 §

Kassalla on oltava kaksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa. Tilintarkasta­jaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintar­kastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan tai tämän varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilin tarkastaja (KHT- tai HTM -tilintarkastaja) tai tilintarkastusyhteisö (KHT- tai HTM –yhteisö).

Jäsenet valitsevat kassankokouksessa kaksi tilintarkastajaa ja tarvittaessa kaksi henkilö­kohtaista varatilintarkastajaa. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.


31 §

Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava niistä kultakin tilikaudelta hallituk­selle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta.


KASSANKOKOUS

32 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäse­nellä on oikeus osallistua. Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.


33 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassanko­kouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoas­taan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä.

Jäsenen asiamiehen äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.


34 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

  1. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
  2. päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
  3. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
  4. päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
  5. päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
  6. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

  1. määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
  2. valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
  3. valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
  4. käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

35 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeute­tut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimääräs­tä, tai Finassivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoitta­mansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.


36 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhem­min kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka kiinnitetään työnantajan ilmoitustauluille ja julkaistaan vähintään yhdessä kassankokouksen päättä­mässä jäsenten keskuuteen leviävässä sanomalehdessä.


37 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kas­sankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pää­asiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.


38 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennes­sä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ää­niä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopi­muksen hyväksymistä.


39 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan näh­täväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsi­teltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kas­sankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kir­jallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskut­suun.


40 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeu­tetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouk­sessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on vii­meistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten näh­tävänä.


HALLITUS

41 §

Kassan hallitukseen kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilö­kohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenten tulee olla kassan jäseniä. Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 67 vuotta.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa kahtena peräkkäisenä vuotena kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen ja kolmantena vuotena yksi varsinainen jäsen varajäsenineen.


42 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

  1. ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista
  2. antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset
  3. huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
  4. päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 48 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
  5. päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
  6. kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
  7. antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 47 §:n mukaisesti.

43 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kut­susta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka kos­kee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.


44 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheen­johtaja ja pöytäkirjan laatija.

Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipi­teensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luo­tettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

  1. kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
  2. kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
  3. kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
  4. esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA

45 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juokse­vaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutus­kassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.


ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

46 §

Kassalla on oltava asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.


KASSAN NIMENKIRJOITUS

47 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, kassanjohtaja tai hallituksen valtuutta­ma kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.


VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

48 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tar­koitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edel­lytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutus­maksutulosta.


TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

49 §

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvoituk­sia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Jos työnantajan pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on tullut kassalle.

Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toi­menpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.


JAKAUTUMINEN

50 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.


KASSAN PURKAMINEN

51 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

  1. jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
  2. jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
  3. jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

52 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuu­kaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa.

Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmis­töllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.